Skeeman ( sisäisen mallin eli käsityksen millainen on esim. Äiti) muodostumiseen vaikuttaa:
Implisiittin eli piilevä persoonallisuusteoria ( tiedostomaton):
Luonteen piirteetä ( persoonallisuuden piirteet) mielessäsi kuuluvat yhteen
esim. kuvittelemme, että hauskat ihmiset ovat automaattisesti ystävällisiä tai hiljaiset ihmiset eivät osaa pitää puoliaan
esim. Ajattelemme, että negatiivinen piirre tarkoittaa, että ihmisellä on vain negatiivisä piirteitä
- Kulttuurin sisällä on implisiittisiä persoonallisuus teorioita ( yleisiä uskomuksia kulttuurissa) esim. Suomessa itsensä kehuva ihminen yhdistetään tiedostomatta itsekkyyteen
Halostigma efekti:
Ihmisiä joista et pidä leimataan negatiivisillä piirteillä ja ihmisiatä joista pidät leimaat positiivisilla piirteillä
Muilta ihmisiltä voi kuulla joitakin juoruja ihmisistä ja sen takia hänet leimataan tietyn laiseksi
Esim. Kiusaaja leimataan pahaksi ihmiseksi ja mielipide on vaikea muuttaa.
Leimaaminen heiluu ääripäihin. Esim. Jos ihminen leimataan pahaksi, hän on silloin pohjasakkaa
Ensivaikutelma:
Minkälaisen skeeman luot ihmisestä. Syntyy lyhessä ajassa ja arvioi haluaako tutustua tähän ihmiseen
torstai 22. elokuuta 2013
keskiviikko 21. elokuuta 2013
Mielenteoria? (Muistarit)
MITEN VAIKUTTAA SOSIALISOITUMISEEN:
Mielenteoria= tajuaa, että muillakin on oma mieli eivätkä kaikki ajattele samalla tavalla
Esim. Vauva näkee puskassa kissan ja tajuaa, etteivät muut nää sitä samaa.
4- vuotiaalle alkaa kehittymään mielenteoria.
Kuinka se näkyy?
- yhteistyö ja ymmärtäminen
- huijaaminen
Mielenteorian kehittymine on tärkeää, sillä silloin roolin ottaminen on mahdollista ja osaa asettua toisen asemaan.
ROOLIN OTON VAIHEET:
subjektiivisen roolinoton vaihe (5-9v)
Lapset eivät tajua, että ihmiset kohdistavat ristiriitaisia odotuksia henkilöä kohtaan
Vastavuoroinen roolinoton vaihe (7-12v)
Osapuolia,jotka voivat ymmärtää toisiaan ja toisiensa toimintaa
Molemminpuolinen roolinoton vaihe ( murrosikä )
Murrosikäiset osaavat ajatella omaa toimintaansa ulkopuolisten silmin
Sosiaalisen järjestelmän näkökulma ( nuoruusikä)
Osataan ottaa huomioon ihmisyhteisö ja sen toiminta
Mielenteoria= tajuaa, että muillakin on oma mieli eivätkä kaikki ajattele samalla tavalla
Esim. Vauva näkee puskassa kissan ja tajuaa, etteivät muut nää sitä samaa.
4- vuotiaalle alkaa kehittymään mielenteoria.
Kuinka se näkyy?
- yhteistyö ja ymmärtäminen
- huijaaminen
Mielenteorian kehittymine on tärkeää, sillä silloin roolin ottaminen on mahdollista ja osaa asettua toisen asemaan.
ROOLIN OTON VAIHEET:
subjektiivisen roolinoton vaihe (5-9v)
Lapset eivät tajua, että ihmiset kohdistavat ristiriitaisia odotuksia henkilöä kohtaan
Vastavuoroinen roolinoton vaihe (7-12v)
Osapuolia,jotka voivat ymmärtää toisiaan ja toisiensa toimintaa
Molemminpuolinen roolinoton vaihe ( murrosikä )
Murrosikäiset osaavat ajatella omaa toimintaansa ulkopuolisten silmin
Sosiaalisen järjestelmän näkökulma ( nuoruusikä)
Osataan ottaa huomioon ihmisyhteisö ja sen toiminta
maanantai 19. elokuuta 2013
Moraalin ajattelun kehittyminen! (Muistarit)
MITÄ TARVITAAN IHIMSEN SOSIALISAATIOON:
Moraalisen päättelykyvyn tärkeitä edellytyksiä ovat mielenteoriaa ja roolin ottaminen.
Moraaliajattelun tunneperustan muodostavat kyky empatiaan sekä syyllisyyden ja häpeän tunteet, ja jotta moraalinen harkinta ja toiminta olisivat mahdollista, on ihimisen tajuttava sääntöjä ja sopimisen sitovuutta sekä kyettävä käsitteelliseen ajatteluun.
Lawrence Kohlberg esitti 72 amerikkalais pojalle moraalidilemmoja ja näistä 58 hän tutki kolmesti vuodessa 20 vuoden ajan. Tutkimuksen tuloksena hän erotti kolme moraalisen harkinnan tasoa.
1. Esisovinnainen moraalin taso ( alle 9v)
Leikki ikäiset toteavat mikä on oikeaa ja väärää saatujen rangaistusten ja palkkioiden myötä Lähempänä koulu ikää toisia autetaan, jos siitä koituu hyötyä myös itselle
2. Sovinnaisen moraalin taso ( kouluikäiset, useimmat nuoret ja aikuiset)
Yritetään toimia muiden odotusten mukaan ja auttaa ( kiltin lapsen moraali)
Lakien mukaan on toimittava
3. periaatteellisen ( jälkisovinnaisen) moraalin taso eli autonomisen moraalin taso
( 10-15%)
Ymmärretään, että lakeja ei ole pakko noudattaa jos se ei ole inhimillinen ja sitä ei tarvitse noudattaa millä hinnalla tahansa. On olemassa jotain ylempää kuin laki--> isot ylemmät periaatteet
ihmisen sosialistuminen moraalisesti harkitsevaksi yksilöksi on pitkä ja monimutkainen prosessi, joka voi vaikeutua, jos omistaa kognitiivisen, että sosioemotionaalisen kehityksen häiriöitä. Jos ei osaa havaita asioita ja on tunne häiriöitä ( yli iloinen, masentunut)
Moraalisen päättelykyvyn tärkeitä edellytyksiä ovat mielenteoriaa ja roolin ottaminen.
Moraaliajattelun tunneperustan muodostavat kyky empatiaan sekä syyllisyyden ja häpeän tunteet, ja jotta moraalinen harkinta ja toiminta olisivat mahdollista, on ihimisen tajuttava sääntöjä ja sopimisen sitovuutta sekä kyettävä käsitteelliseen ajatteluun.
Lawrence Kohlberg esitti 72 amerikkalais pojalle moraalidilemmoja ja näistä 58 hän tutki kolmesti vuodessa 20 vuoden ajan. Tutkimuksen tuloksena hän erotti kolme moraalisen harkinnan tasoa.
1. Esisovinnainen moraalin taso ( alle 9v)
Leikki ikäiset toteavat mikä on oikeaa ja väärää saatujen rangaistusten ja palkkioiden myötä Lähempänä koulu ikää toisia autetaan, jos siitä koituu hyötyä myös itselle
2. Sovinnaisen moraalin taso ( kouluikäiset, useimmat nuoret ja aikuiset)
Yritetään toimia muiden odotusten mukaan ja auttaa ( kiltin lapsen moraali)
Lakien mukaan on toimittava
3. periaatteellisen ( jälkisovinnaisen) moraalin taso eli autonomisen moraalin taso
( 10-15%)
Ymmärretään, että lakeja ei ole pakko noudattaa jos se ei ole inhimillinen ja sitä ei tarvitse noudattaa millä hinnalla tahansa. On olemassa jotain ylempää kuin laki--> isot ylemmät periaatteet
ihmisen sosialistuminen moraalisesti harkitsevaksi yksilöksi on pitkä ja monimutkainen prosessi, joka voi vaikeutua, jos omistaa kognitiivisen, että sosioemotionaalisen kehityksen häiriöitä. Jos ei osaa havaita asioita ja on tunne häiriöitä ( yli iloinen, masentunut)
Kuinka opin? (Muistarit)
MITEN VAIKUTTAA SOSIALISOITUMISEEN:
Oppimiseen kuuluu sosiokognitiiviset konfliktit, mallioppiminen, sijaiskokemukset, lähikehityksen vyöhyke sekä pystyvyyden tunne.
Sosiokognitiiviset konfliktit= sosialisaatioprosessissa lapsi/ nuori rakentaa aktiivisesti sisäisiä malleja, mutta joskus ympäröivä maailma ei vastaa niitä. Hyvissä olosuhteissa ne tapahtuvat sosiaalisissa tilanteessa, kun joku henkilö kyseenalaistaa lapsen käsityksiä, tekee kysymyksiä ja ehdotuksia sekö auttaa lasta muokkaamaan sisäistä malliaan.
Mallioppiminen= lapsi/ nuori matkii lähiympäristössä olevia ihmisiä ja yrittää toimia kuin he.
Sijaiskokemukset= joku toinen tekee asian esim. Karkaa koulusta ja toinen seuraa pääseekö hän pois vai saako hän huudot. Jos henkilö ei jäänyt kiinni, toinen voi ajatella, ettei hänkään jää ja yrittää samaa.
SIJAISKOKEMUKSET OVAT MALLIOPPIMISEN OSA!!
Lähikehityksen vyöhyke= sellainen toiminnan alue, jossa lapsi ei pärjää ilman apua
Pystyvyyden tunne= I can DO IT!! Sinulla on uskomus, että pystyt esim. Läpäisemään matikan kokeen
JEP JEP! Tää saattaa varmasti kuulostaa tosi teoreettiselta, mut what eveeeer :D
Oppimiseen kuuluu sosiokognitiiviset konfliktit, mallioppiminen, sijaiskokemukset, lähikehityksen vyöhyke sekä pystyvyyden tunne.
Sosiokognitiiviset konfliktit= sosialisaatioprosessissa lapsi/ nuori rakentaa aktiivisesti sisäisiä malleja, mutta joskus ympäröivä maailma ei vastaa niitä. Hyvissä olosuhteissa ne tapahtuvat sosiaalisissa tilanteessa, kun joku henkilö kyseenalaistaa lapsen käsityksiä, tekee kysymyksiä ja ehdotuksia sekö auttaa lasta muokkaamaan sisäistä malliaan.
Mallioppiminen= lapsi/ nuori matkii lähiympäristössä olevia ihmisiä ja yrittää toimia kuin he.
Sijaiskokemukset= joku toinen tekee asian esim. Karkaa koulusta ja toinen seuraa pääseekö hän pois vai saako hän huudot. Jos henkilö ei jäänyt kiinni, toinen voi ajatella, ettei hänkään jää ja yrittää samaa.
SIJAISKOKEMUKSET OVAT MALLIOPPIMISEN OSA!!
Lähikehityksen vyöhyke= sellainen toiminnan alue, jossa lapsi ei pärjää ilman apua
Pystyvyyden tunne= I can DO IT!! Sinulla on uskomus, että pystyt esim. Läpäisemään matikan kokeen
JEP JEP! Tää saattaa varmasti kuulostaa tosi teoreettiselta, mut what eveeeer :D
Onko minulla turvallinen kiintymyssuhde? (Muistarit)
MITEN VAIKUTTAA SOSIALISOITUMISEEN:
KIINTYMYSSUHDE ON LAPSEN SELVITYMISEN JA TASAPAINOISEN KEHITTYMISEN PERUSTA ( kaikille tiedoksi ;D )
Elikkäs...
Nämä mahdollistavat sosiaalisaation ( kuinka ihiminen kehittyy yhteiskuntaan sopivaksi):
Kiintymys suhteet jakautuvat turvalliseen ja turvattomaan kiintymys suhteeseen. Turvallisessa kiintymyssuhteessa lapsi on saanut huomiota silloin kuin sitä tarvitsee. Esim. Lapsi on kaatunut ja hänen itkiessä äiti/ isä on rientänyt lohduttamaan.
Minulla ei ole ollut turvaton kiintymyssuhde lapsuudessa, mutta joillakin on ollut sellainen. Vain 40% Kaisa Männikön tekemään tutkielmaan vastannut totesi omistavansa turvallisen kiintymyssuhteen. Vain 40%????? eli tämän mukaan 60% omistaisivat huonot kotiolot ;o! Tämä on kuitenkin harmillisen totta... turvaton kiintymyssuhde tarkoittaa, että kotona ei ole huomioitu lasta silloin kuin hän tarvitsee apua, vaan hänet on jätetty huomiotta. Minulla itselläni on onneksi ollut aina hyvät välit vanhempiini ( pienistä riidoista huolimatta) ja olen saanut apua kun olen tarvinnut.
Turvaton kiintymyssuhde jakautuu ristiriitaiseen, välttelevään ja ahdistuneeseen kiintymyssuhteeseen.
Ristiriitaisesti kiintyneet; lapset osaavat reagoida vain voimakkaisiin ärsykkeisiin ja reagoi niihin ristiriitaisesti
Välttelevästi kiintyneet; etäännyttävät itsensä toisita ja näkevät ihmiset epäluotettavina.
Ahdistuneesti kiintyneet; kaipaavat paljon huomiota, mutta he pelkäävät etteovät muut vastaa tähän toiveeseen.
KIINTYMYSSUHDE ON LAPSEN SELVITYMISEN JA TASAPAINOISEN KEHITTYMISEN PERUSTA ( kaikille tiedoksi ;D )
Elikkäs...
Nämä mahdollistavat sosiaalisaation ( kuinka ihiminen kehittyy yhteiskuntaan sopivaksi):
Kiintymys suhteet jakautuvat turvalliseen ja turvattomaan kiintymys suhteeseen. Turvallisessa kiintymyssuhteessa lapsi on saanut huomiota silloin kuin sitä tarvitsee. Esim. Lapsi on kaatunut ja hänen itkiessä äiti/ isä on rientänyt lohduttamaan.
Minulla ei ole ollut turvaton kiintymyssuhde lapsuudessa, mutta joillakin on ollut sellainen. Vain 40% Kaisa Männikön tekemään tutkielmaan vastannut totesi omistavansa turvallisen kiintymyssuhteen. Vain 40%????? eli tämän mukaan 60% omistaisivat huonot kotiolot ;o! Tämä on kuitenkin harmillisen totta... turvaton kiintymyssuhde tarkoittaa, että kotona ei ole huomioitu lasta silloin kuin hän tarvitsee apua, vaan hänet on jätetty huomiotta. Minulla itselläni on onneksi ollut aina hyvät välit vanhempiini ( pienistä riidoista huolimatta) ja olen saanut apua kun olen tarvinnut.
Turvaton kiintymyssuhde jakautuu ristiriitaiseen, välttelevään ja ahdistuneeseen kiintymyssuhteeseen.
Ristiriitaisesti kiintyneet; lapset osaavat reagoida vain voimakkaisiin ärsykkeisiin ja reagoi niihin ristiriitaisesti
Välttelevästi kiintyneet; etäännyttävät itsensä toisita ja näkevät ihmiset epäluotettavina.
Ahdistuneesti kiintyneet; kaipaavat paljon huomiota, mutta he pelkäävät etteovät muut vastaa tähän toiveeseen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)